Missä mennään?

Tämä blogi elää omaa elämäänsä ja trafiikkiahan täällä onkin aika reippaasti :)

Toivon, että polvileikkaksen (tai teippipidennyksen) edessä olevat ihmiset löytäisivät apua kirjoituksistani. Jos jollakulla herää lisäkysymyksiä, niin kommenttia saa laittaa. Vastaan niihin parhaani mukaan ja onneksi kaikista kommenteista tulee ilmoitus sähköpostiini. Tulevaisuudessa saattaa kyllä olla pientä viivettä...

Polviprojekti kun on saatu loppuun, niin uusi projekti alkakoon! Missä ja mitä ?!?! 

Vastaus löytyy täältä:

http://seeyouontheflipside.weebly.com/ 

Mukavaa kevättä kaikille ja nähdään maailman kääntöpuolella :)

Vuosi MPFL-leikkauksesta

Tätä postausta olen yrittänyt kirjoittaa jo kaksi kuukautta. Mpfl-leikkauksesta on oikeasti kulunut 1v ja 2kk,eli vähän kauemmin kuin otsikko antaa ymmärtää :)

Polven suhteen kaikki on ihan hyvin, toki voisi olla paremminkin. Nyt kun täällä Vantaalla on jo näkynyt lunta ja maa on paikoitellen todella liukas, niin mielessä pyörii se yksi paska päivä kun tuo polvilumpio lähti sijoiltaan eikä enää itsestään tullut takaisin paikalleen. Kiitos ambulanssihenkilökunnalle kun väänsivät polvilumpion takaisin oikeaan paikkaan ja anteeksi kun huusin kuin leijona. Peijas-sairaalan henkilökunta ambulanssikuskeineen toimivat loistavasti ja vaikka kävinkin Peijaksessa useaan eri otteeseen (röntgenit,fyssari ja muut tsekkaukset), kaikesta jäi positiivinen kuva. Eteenkin leikkausosastolla henkilökunta oli todella mukavaa ja ystävällistä. Tosin toivon, ettei mun tarvitse enää ikinä käydä Peijaksessa polviin liittyvissä asioissa. 

Anyway, takaisin ajankohtaisempiin aiheisiin. 

Polven taipuminen:

Ei se edelleenkään taivu niin kuin ennen leikkausta. Keväällä ja nyt syksyllä kävin joogatunneilla ja onhan se ikävää kun polven takia ei taivu kaikkiin asentoihin. Ehkäpä suurin ongelma on polvien päällä istuminen tai siis se kun en voi niin tehdä. Polvillani voin olla mutta normaali taipuminen ei luonnistu. Ihan tyhmää!

Leikattu polvi ei myöskään suoristu samalla tavalla kuin "terve" polvi.

Polven takia kävelin, tai kävelen edelleenkin, hieman väärin ja sen takia sitten välillä on lonkat sekä selkä kipeinä. Luultavasti vääränlaisen kävelytyylin takia minulta lähti vänkyrävarpaastani kynsi sekä tukijalkaan on tulossa liikavarvas.  Perkele! :D

Arvet tulivat jäädäkseen mutta kosmeettinen puoli on pikku juttu, jos vaan polvi on luotettava. Ja siihen luotettavuuteen... En varmasti koskaan tule luottamaan polviini. Viimeisimmän polvilumpion sijoiltaanmenon takia mieleen jäi suuret traumat ja vaikka en koskaan ole ollut talvi-ihminen, niin nykyisin vihaan talvea, lunta ja liukkaita kelejä. Toisin sanoen vika on pään sisällä, ei välttämässä polvissa.

Pitää vaan toivoa että polvi on luotettava sillä elämä menee eteenpäin eikä taakse jäänyttä elämää kannata murehtia. Positiivisin mielin eteenpäin!

Pikkujouluissa aion näyttää arpisen kalpeat "missisääret" ja pukeutua mekkoon sekä korkokenkiin. Mekko on lyhennetty kuvanottamisen jälkeen (kuvassa siis helma on käännetty mekon sisään). Korkokengillä voin kävellä yhden illan ajan mutta seuraavana päivänä onkin sitten jalat ja selkä kipeänä mut se on kai nyt ihan ok... :)

Päivitystä!

Edellisestä päivityksestä on jo pieni ikuisuus, pahoittelut antiaktiivisuudestani!
Mitäs kaikkea tässä on ehtinyt tapahtua? Paljon ja toisaalta ei mitään. Jossain vaiheessa tuli totaalinen kyllästyminen kaikkeen. Ihan kaikkeen. Siksi bloggailukin jäi. Polviaihe on kuitenkin hakusanoissa pinnalla, joten yritän skarpata päivitysten suhteen.

Vuosi on kulunut MPFL-leikkauksesta ja polvi on edelleen mikä on. Ei se ole ainakaan parempi kuin ennen leikkausta. Sinä, joka mietit menetkö leikkaukseen vai et, siihen tuskin tulee vastausta blogistani. Kyseessä on kuitenkin omakohtaiset kokemukset sekä yksipuoliset mielipiteet. Toivottavasti joku sentään saa osviittaa siitä, mihin on ryhtymässä, enkä tarkoita tätä negatiivisessa mielessä.

Ortopedin kanssa tein "viimeisen" puhelun eli tsekattiin missä mentiin. Polvilumpion ympärille välillä tuntuu olevan kiristysside (siis ei jalan vaan lumpion ympärillä) ja jos tuntuu liian kiristävältä, niin jännettä jolla polvilumpio on kiinnitetty sääreen,  voi löysyttää. Löysyttäminen tapahtuu paikallispuudutuksessa, jolloin jännettä käsitellään neulalla tökkimällä. En koe, että jänne olisi kuitenkaan kireä. Polvessa on vain välillä outoja tuntemuksia. Eihän tuohon sääreenkään ihan kokonaan ole tunto palautunut.

Tässä siis vielä tehdään töitä kuntoutuksen suhteen ja elämä jatkuu :)

Rentoilua

Leppoisa viikonloppu on nyt takana ja tuleva viikko tulee olemaan kiireinen. Pari amerikkalaista kaveria tulee Suomeen kyläilemään ja viikonlopuksi suuntaamme yhdessä kohti Turkua juhlimaan kaveripariskunnan häitä. Hauskaa tulee olemaan, ihan varmasti! loppuviikkoa odotellessa siis :)

Lauantaina kävin pitkästä aikaa salilla. Kesällä kun ei vaan viitsi viettää aikaa salilla. Vielä kun kuntosalilla, jossa käyn, ei toimi ilmastointi eli hiki lentää ennen kuin ehtii tehdä mitään. Harkitsen salin vaihtoa koska siellä  on myös jotenkin ällölikaista.

Salikäynnistä otin todisteeksi kuvan!

betonireidetkin alkavat jo olla samankokoiset. Jos joku ei nyt ymmärrä, niin minulle tehtiin polvileikkaus 10/2012 ja sen jälkeen olen yrittänyt kasvattaa lihasta vasempaan jalkaan.

 Viikonlopun kirppiskierros ja suunnaksi Tuusula ja Kerava. Löysin villakangastakin mutta muuten tarjonta oli aika vähäistä. Keravan viikonloppukirppikselläkin oli vain 5 myyntipöytää. Nappasin kuitenkin parit kivat kuvat matkalla.

Koska päivä oli vielä nuori, niin lähdimme pyöräretkelle pitkin poikin Vantaata. Suunnattiin päiväkahville Pyhän Laurin Kirkon idylliseen kahvilaan. Kahvilan piha on viehättävä vanhoine rakennuksineen.

Enkelikin tuli meitä moikkaamaa! Jokainen voi päätellä itse mitä näissä kuvissa näkee.

Oltiinhan kuitenkin "hengellisessä" paikassa, niin miksi tuo valopallo heijastuksineen ei voisi olla enkeli :)

 

Ihan parhautta oli käydä auringonkukkapellolla.

 

Sunnuntai menikin siskon lapsien kanssa. Käytiin eväsretkellä ja tehtiin lettuja. Oon syönyt hirveesti herkkuja, pitäisi varmaan nyt vetästä detox-kuuri ennen häitä :)

Isomman tytön eväät. Kuulemma Niinan porkkanat on parhaita. JEE!

ja pienemmän tytön eväät

 

Sää ei ollut aivan kesäisin mutta onneksi ei pahemmin kastuttu. Ukkonen saapui vasta sitten kun päästiin kotiin.

Herkkuu!

Yksinkertainen elämä?

Tässä nyt on ollut kaikenlaista ja itse kaipaan helppoutta sekä yksinkertaisuutta elämääni. 

En tarkoita, että tällainen elämä olisi tylsää vaan sitä, että miksi joskus asiat tehdään vaikeimman kautta ? Tuntuu, että ympärillä olevilla ihmisillä on aivan turhaa stressiä ja paisutellaan ongelmia, joita ei edes ole. Elämä vie eteenpäin niin hyvässä kuin pahassakin. 

Nautitaan elämästä ja tehdään huomisesta vieläkin parempi.

Don't worry, be happy!

Ei elämän tarvitse olla niin vaikeeta, vai mitä Samae Koskinen? 

"Vietän aikaa sen kaa ketä rakastan, vietän aikaa nyt kun vielä voin, en aio miettii yhtään tulevaa, se on tästä hetkestä vaan pois"

hyvä & huono viikonloppu

Suomen kesä on ihan liian lyhyt. Viime viikonlopusta puolet meni hautajaisissa Jyväskylässä mutta onneksi ehdin nauttia auringostakin. Itse en ymmärrä kirkon menoja tai virsiä, olenhan ateisti. En siis halua loukata kenenkään vakaumusta mutta omissa hautajaisissani voisi soittaa vaikka Sunshine reggaen. Ei maailman paras biisi todellakaan, mutta parempi kuin yksikään virsi.

"Sunshine, sunshine reggae,
don't worry, don't hurry, take it easy!
Sunshine, sunshine reggae,
let the good vibes get a lot stronger!"

Lauantai-iltana kävin keventämässä päätäni kävelemässä pitkin keskustaa ja siellä räpsin muutaman kuvan. Öiset kaupungin valot ovat jotain maagista, jotain josta en saa ikinä tarpeekseni. Lämmin kesäilta ja kaupungin syke. Suuri sydän tälle <3

Tuolla katolla on jättipippeli

 ainiin asiasta toiseen, kävinhän mä taas torstai-Kallessa! ensin Mummotunneliin ja siitä Kalleen, aika legendaariset paikat.

Sunnuntaina menikin Seurasaaressa grillatessa lihaa eli auringonottoa. Muutama päikkärit tuli otettua siinä samalla. Olin todella väsynyt sillä vielä kotonakin kun rentoutin itseäni piikkimaton päällä, niin nukahdin siihenkin. oho!

Seurasaaressa odotti järkytys; TÄNÄÄN ON UIMAPUKUPÄIVÄ! Shit, halusin ottaa rajatonta. Rikoin sääntöjä 50/50 ja olin topless.

Tässä onkin jo välimerellinen Hietsu

Iltaherkkuja