tiistai 1. tammikuuta 2013

MPFL Rekonstruktio - Step by step


Moikka ja toivottavasti kaikilla on lähtenyt vuosi 2013 loistavasti käyntiin :)
Itse vietin oikein riehakkaan uuden vuoden yön ja menin nukkumaan jo klo 23. En vaan jaksanut valvoa enkä edes herännyt rakettien paukkeeseen, loistavat unenlahjat :)

Olen huomannut, että ihmiset googlailevat paljon tästä MPFL Rekonstrukstioleikkauksesta ja itsekin tein niin ennen omaa leikkausta, ikäväkseni en kyllä löytänyt oikeastaan mitään järkevää siitä operaatiosta. Näin ollen päätin selostaa tänne tapahtumien kulun kuvien kanssa. Homma kyllä saattaa olla epäselvä vielä tämän selostuksen jälkeenkin :)

____
Tässä nyt näkyy leikkaushaavat, joita on kolme kappaletta sekä kaksi tähystysreikää. 
Operaation alkoi tähystyksellä koska jänteiden ja muiden osien kunto piti tarkastaa. Omasta jalasta leikattiin jännettä n. 18cm, jota siis käytettiin polvilumpion kiinnittämiseen. Itse operaatiossa kesti n. 2h ja se tehtiin epiduraalipuudutuksessa. Mä olin kyl aika taju kankaalla mutta välillä heräilin kesken operaation ja katselin mitä tapahtuu. Sain nähdä tähystysvideokuvaa mutta en muuta.


Kuva muutamapäivä leikkauksen jälkeen


Jänne kiinnitettiin polven sisäsivulle V-muotoisesti. Polvilumpioon porattiin kaksi reikää

Kuva on n.2,5kk leikkaksen jälkeen. Mustista pilkuista näkee jänteen kiinnistyspaikan(suunnilleen).

Polvet koukussa ylhäältä päin katsottuna
 
Polvet suoristettuina. Hui, onpas rumat :)

Painovarausta ei saanut laittaa jalalle ensimmäiseen kahteen viikkoon. Itse kävin jo kaupassakin kolme päivää leikkauksen jälkeen. Reppu selkään ja kävelemään! Kävely oli säälittävän hidasta; kauppareissuun, johon yleensä menee n. 15min, hujahti tunti. Kärsivällisyyttä ja päättäväisyyttä peliin, kyllä se siitä!


Polvi oli jonkin verran turvoksissa operaation jäljiltä mutta mielestäni haavat näyttävät varsin hyviltä. Kipuja oli jonkin verran mutta ei ne sentään niin kovia olleet etteikö Panacodeilla tai Buranoilla ois pärjännyt. Pahimmat kivut ja ongelmat tulivat vasta viikkojen päästä leikkauksesta.





Lääkärin mukaan sauvojen kanssa kävellään 3 viikkoa mutta polvi oli ajoittain erittäin kipeä, joten sauvat olivat mukana vielä kahden kuukauden päästäkin. Polvi ei aina toiminut niin kuin piti ja se lähinnää johtui lihasten veltostumisesta. Oikeasta jalasta tuli ihan löllörimpula eikä lihaksista ollut tietoakaan. Pahinta oli yksi vuorokausi kun jalka ei toiminut ollenkaan. Silloin leikkauksesta oli kulunut n. 4-5 viikkoa ja jalka ei suostunut ottamaan käskyjä vastaan eikä tekemään yhteistyötä juuri millään tasolla. Vuorokauden ajan makasin vaan sängyssä ja vessaan pääsin rapuasennossa. SE OLI KAMALAA! Ilmeisesti myös polvilumpio "etsii paikkaansa" toipumisvaiheessa ja välillä lumpio tykytteli omiaan. Pelkäsin, että se oli lähdössä sijoiltaan mutta onneksi niin ei käynyt.



Ortoosi oli mun bestis kuuden viikon ajan. Se siis esti polvea taittumasta yli 90 astetta. 


Jumppausta, jumppausta, jumppausta -> ei se polvi ja lihakset vaan tuu kuntoon ellei jumppaa. Välillä jumppaan vähän liikaakin ja sitten seuraavana päivänä polvi onkin jäykkä. Mielestäni oikeanlainen lihaskipu on <3 ja haluan saada polven kuntoon mahd.nopsaa. Sitten kun lumi on sulanut, niin pääsen taas pyöräilemään. Odotan sitä niin innolla :)




Mun "hengenpelastajana" on toiminut ihan ylivoimasesti Don Joy- patellatuki. Siinä on J-kirjaimen muotoinen tuki polvilumpion ulkosivulla, joka ei päästä lumpiota pois sijoiltaan. Kummallakin sivuilla on teräsluut, jotka eivät anna polven liikaa koukistua. Koska en saa vieläkään polvea kunnolla koukkuun, niin tää on ollut ihan ehdoton; Jos liukastun ulkona liukkailla teillä, niin polvi ei mene vahingossakaan liian koukkuun. Polvitukea voi myös säätää polven yli menevillä kaistaleilla. Polvituen hankinta oli LOTTOVOITTO! Hengaan sen kanssa päivin öin. Eikä se aina oo ees paikallaan vaan roikkuu nilkassa mutta onpahan mukana kuitenkin :)




TE, joilla tämä operaatio on vielä edessä, toivotan kärsivällisyyttä ja rohkeutta elämään "uuden" polven kanssa. Hiljaa hyvää tulee ja itse en ole katunut kyseistä operaatiota. Leikkaushaavoista jää varmasti arvet mutta sehän kuuluu elämään :)

Mukavaa vuotta 2013 ja olkoon se parempi kun edellisvuosi!

p.s mun uuden vuoden lupaus on että laitan tänne laadukkaampia kuvia :D

5 kommenttia:

  1. Hei, minulla sama leikkaus tulossa. Mua epäilyttää hirveesti, polvi on mennyt sijoiltaan / muljahdellut toistuvasti, mutta suoraansanottuna en tiedä onko lääkäri mpfl vauriota löytänyt. Leikkaukseen on 2 vkoa. Se ei ole ollut aina kipeä, silloin kun menee sijoiltaan on ja liikkuessa.

    Varsinainen kysymys on se, kun mulla on kirjotukset n. 1 kk päästä leikkaukseta (äidinkielen tekstitaito jo aiemmin) niin häiritseekö kipu mm. keskittymistä niin paljon etten voisi lukea / tehdä koetta? Kiitos vastauksesta jo etukäteen.

    VastaaPoista
  2. Moi Erika,

    Tosi inhottava vaiva toi polvilumpion sijoiltaanmeno enkä toivo sit kenellekään :/

    Kipuihin söin Panacod 500mg ( vain öisin) ja päivisin Burana 600mg, aika kova setti siis. Panacodit pistää mun pään aivan sekaisin mutta Buranoilla pystyin viettämään älyllistä elämää. Kivut olivat pääsääntöisesti kolottelua ja jonkin asteista lihaskipua, kuvittelin että koko paranemisprosessi olisi ollut tuskaa mutta taisin selvitä aika vähillä kivuilla loppuen lopuksi.

    Nämä kokemuksethan on ihan täysin henkilökohtaisia enkä halua pelotella mutta itse en varmaan olisi pystynyt istumaan polvi taitettuna kirjoitusten aikana. Omaa elämää helpotti tosi paljon se, että sain jalan nostettua suoraksi jonkin tuen päälle. Tämä helpotti myös turvotukseen koska jos polvi turposi, niin myös kivut yltyivät.

    Toivottavasti tästä oli nyt jotain hyötyä. Tsemppiä leikkaukseen sekä kirjoituksiin!
    Kerro ihmeessä sitten myöhemmin, että miten olet toipunut leikkauksesta :)

    VastaaPoista
  3. Juu kyllä varmasti saan tuolin siihen tueksi jos tarvis ja kylmäpussia aika ajoin, siitä tuskin ongelmaa tulee, enemmän vaan huolettaa juuri että heikkeneekö mun suoritus sen polven takia jotenkin. :( Toisaalta, tuleepahan luettua kun tuskin mulla muuta elämää kauheesti on kuntoutuksen ohella. Ootko kokenu et leikkaus on hyödyllinen? Saatko tai siis pystytko harrastaan näitä kovia liikuntalajeja sitten 6kk päästä? Itse harrastan tanssia ja laskettelua, joita haluisin niiiiin kovasti jatkaa...

    VastaaPoista
  4. Mä halua uskoa, että leikkaus on ollut hyödyllinen mutta senhän näkee vasta myöhemmin kun on täysin kuntoutunut ja voi luottaa siihen, ettei polvi todellaakaan enää mene sijoiltaan.

    Ehkä pahimmat kivut tulivat aina iltaisin/öisin koska päivisin tuli liikuttua sekä kuntoutettua polvea. Kannattaa käyttää kipulääkkeitä aina kun olo tuntuu tuskaiselta ja toivottavasti ne auttaa sut kirjoitusten yli eikä tee oloa tokkuraiseksi.

    Saan harrastaa rankempia liikuntalajeja kun leikkauksesta on kulunut 6kk ja odotan tätä kovasti. Haluisin jo nyt lähteä juoksulenkille mutta kyllä toi polvi ilmoittaa olemassaolostaan jo silloin kun käveleekin vähän reippaammin. Aktiiviselle ihmiselle paikallaan oleminen on kuin rangaistus!!

    Kannattaa kuitenkin kuunnella kroppaa ja harrastaa sen ehdoilla. Ehkä sulla tulee olemaan helppo kuntoutus ja pääset harrastusten pariin aikaisemmin kuin osaat odottaakaan :)

    Tein juuri uuden postauksen leikkauksen jälkeisestä kuntoutuksesta/lihastreenistä. Siinä on jonkin verran tietoa siitä, mitä on odotettavissa. Kannattaa katsoa se läpi :)

    VastaaPoista
  5. Hei! Kyselisin, mikä on polvesi tilanne tällä hetkellä, saitko hyvän polven vielä? :)

    Itsellä on taustalla traumaattinen polven patellaluksaatio, johon tehty Roux-Goldthwaitin mukainen patelloplastia v. 2009. Vuosi leikkuusta polvi alkoi taas oireilemaan, ja nyt olen menossa tähän MPFL-rekonstruktioon. Toivon että saan polvesta vielä kohtuullisen hyvän, että voisin vaikka vielä joku päivä juosta!

    Viimeksi leikkuun jälkeen kävelin normaalisti vasta 6kk päästä leikkauksesta, toivottavasti tällä kertaa toipuminen sujuu paremmin.

    Terv. Marjaana

    VastaaPoista