Hei arvatkaa oonko onnellinen kun pääsin hikoilemaan salille?
Oli ihan superhuippua!
Ensin poljin kuntopyörää n. 25 min, kunnes polvi rupesi naksumaan. Kipua ei sinäänsä ollut mutta tuntemukset olivat muuten vaan ällöttäviä. Luovuttaminenhan ei ole vaihtoehto vaan aina on oltava varasuunnitelma. Jalkaprässiin siis!
Jalkaprässissä en pääse alas asti ja teen harjoitukset fiilispohjalta. Nyt siis tein 50toistoa käyttäen 30kg painoa. Tämän jälkeen tein reidenojennuksia n. 30 toistoa 10kg vastuksella. Toi oli ihan vauvavastus mutta kyllä ihan kivasti tuntui leikatussa polvessa :)
Lopuksi vielä kahvakuulan nostelua sekä kyykkäilyä, niin että pakaroissa ja takareisissä tuntuu! Kovaa kyykkäilyä en saa tehdä enkä edes pysty koska polvi ei anna periksi. Vaikka kaikkiin liikkeisiin en pystykään täydellisesti niin teen kuitenkin parhaani kuntouttamisen suhteen.
Tein kaikkea muutakin salilla mutta tässä nyt vain muutama perusliike polven kuntoutusta varten. Muistakaa kuunnella kroppaanne ja kannattaa kysyä fyssarilta, että mitä liikkeitä saa tehdä! Better safe than sorry!
Rentoa sunnuntai-iltaa kaikille!
Tulee hyvä mieli nähdä kuntoiluasi ilman polvitukea (?), mulla on ollut patellatuki jo 2v joka kerta kuntoillessani ja se kiristää ja hiostaa ja kutittaa niin paljon! haavelein jo tanssita ilman typerää patellatukea...
VastaaPoistaMullakin on patellatuki oikeastaan aina, jopa öisin....ja suihkussakin. Toissapäivänä olin rohkea ja työpäivän vietin ilman tukea, se oli tositosi suuri saavutus :)
VastaaPoistaSalilla olin ilman tukea just sen takia kun se on tiellä ja liikkeet jää jotenkin "kesken". Pyöräilyssäkin aina välillä pidin polvesta kiinni kun oli niin epävarma olo. Jossain vaiheessa vaan täytyy luottaa tohon polveen :)
Kyllä siihen paremmin pitäs pystyä luottaan ton leikkauksen jälkeen kun sitä ennen, riippuu toki ihmisestä, mutta mä luotan vähän liikaaki joskus tähän nykyseen.. :D
VastaaPoistaPitäis tosiaan luottaa 100% ellei jopa enemmänkin! Oon vaan niin monta kertaa pettynyt polveeni eli se on lähtenyt sijoiltaan ihan ihme tilanteissa. En siis oo vielä henkisesti valmis irroittautumaan polvituesta vaikka fyysisesti en sitä enää tarvitse.
VastaaPoistaTänään on jo kolmas työpäivä ilman polvitukea, jippii! Tää on mulle jo suuri saavutus :)
Joo, mulla se aina menee sillai että pois ja heti paikoilleen, sitten alkaa pyörryttää ja näkö sumenee. Kerran osuin sängyn laitaan n.1 kk sen jälkeen kun se ekan kerran oli mennyt ja sijoiltaanhan se meni, vaikka se osui vain siihen laitaan ja kurotin jotai tyynyä. Ja siis sellanen pehmeä sänky mulla vaan on. Ihan hassua. Mahtavaa jos ei tarvis enää pelätä, kun kaveriporukalla istutaan iltaa että joku osuu siihen tai laskee sen päälle jonkun tavaran ja se menis sijoiltaan, jos esim istutaan lattialla ja pelaillaan pelejä jne. Mä oon vähän laiska apuvälineiden kanssa ja olisin het menossa, mutta nyt oon valmistautunu 2-3 kk pakkolomaan ja yrittäny hyväksyä että en voi lähteä viipottamaan ilman keppejä viikon jälkeen vaikka haluaisin. :)
VastaaPoistaTosi hyvä kuulla että alat päästä siitä irti, on varmaan ihana tunne kun voi laittaa mitkä vaatteet haluaa ja niin edelleen. :)
oi kauheeta, tekee ihan pahaa kun kuvailet noita sun kokemuksia :/ Mullakin toi polvi on mennyt sijoiltaan ihan ihme jutuissa, inhottavin kokemus mulla on kun polvi on lähtenyt sijoiltaan nukkuessa! Aika kauheeta herätä siihen tuskaan, yök!
VastaaPoistaParempi siis käydä läpi se pakkoloma ja ottaa ihan iisisti kuin kärsiä lopun elämää polven sijoiltaan menoista.